Uusi vuosi, uusi elämä

Joulu meni, nyt siis perinteiesti alotetaan uus elämä. Alkuun pehmeä lasku. Päivällä vielä anopin pullaa, mutta kotona kotitekoinen kebab salaatilla (, jossa avokadoa, mozzarellaa, tomaattia ja kurkkua). Jätetään mainitsematta että katseltavien Sons of Anarchyn ja Frankenweenien (kummatkin <3 ) seurana meni viel konvehtirasia puoliksi...

Jotain valmista

Nää lähtee Imatran suuntaan huomenna...

Jouluisia lahjoja

Duuni järjesti henksulle ja asiakkaille tiistaina joulusillin purkitustalkoot, joista lahjoitetaan 5e/purkki SOS-lapsikylälle. Kaupan päälle saatiin leivät. Loistoidea sanoisin! Tänään tuli sitten lahjaksi vielä termarimuki, Malmin Mummojen sukat ja Blossa. <3 Ja asiakkaalta kans paketteja, toisessa oli tuttu ravintelilahjakortti ja toisessa... Kuka arvaa mitä? ;)

Pikkuista joulua

Ja loustava pikkujoululahja! :D

Uus kaveri

Tämmönen kaveri asustaa nyt mein makkarin nurkassa. Nimeltään Ufox. Ja Lumppulasta peräisin, mistäs muualta... Siellä se pöhisee <3

Tweety

Olin Marikalla mallina näyttökokeissa. Tehtävänä fantasiakampaus teemalla paratiisilintu. Miun mielestä tuosta tuli loistava! Ihan harmitti ottaa pois noi letit ja valkit. Nyt on enää melkein koko pehko krepattu :D Pitäisköhän jättää huomiseks duuniin näin...

Joulupallot paikallaan.

Niin, eilen siis palattiin kotiin ja harmiteltiin arkeen paluuta. Nyt on jo yksi päivä lusittu töissä, tehty ruuaks kreikkalaisia lihapullia (tai lihamöykkyjä...) ja mie istun punanen tukkaväri päässä huomista varten. Mut se onkin jo toinen tarina... ;)

Käytiin Ajaxin pelissä.

Nimenomaan käytiin. Tutustuttiin Damin metroon (Hollannissa on muuten hirmu paljon nerokkaita käytäntöjä, esim julkisten lippusysteemi on loistava) ja taivallettiin punavalkoisten kaulahyvien kanssa ArenA:lle. Pitihän se Ajaxin huivi ostaa, varsinkin ku löyty kiva raidallinen. Ja Anssille pipo. Ulkopuolella nautiskeltiin vielä hodarit ja oluset. Sitte suunnistettiin sisälle. Onhan se valtavan kokonen paikka kyllä... Melkoisen vaikuttava näky. Meillä oli loistavat paikat, ja vieläpä suoraan Ajaxin fanikatsomon alapuolella. Peli alkoi. Ja samaan aikaan mulla ihan kaameat mahakivut. 15 minuuttia ehdittiin peliä kattomaan (yks epäonnistunut rankkari) ennenkun Anssi lähti mua taluttamaan pois. Olo oli semmonen, että taju lähtee ihan just ja naama oli kuulemma ihan harmaa ja huulet siniset. Ihana ka-ma-la kipu. Niinkus menkkakivut potenssiin miljoona. Ja paheni vaan, kun joutu olemaan kylmässä, eikä päässy vaakatasoon mitenkään. Järkkärit toimitti miut sitte EA-tyyppien tykö ja siellä pääsin vaakatasoon ja sain parasetamolia. Mut pikatutkimuksen jälkeen olivat sitä mieltä (kipu vaan jatku ja jatku), että paree lähtee sairaalaan chekattavaksi. Että se siitä pelistä. Hankkivat meille taksin, jonka luo mentiin sentään vip-parkkiksen kautta. Eli nähtiin ees pelaajien luxuskaarat, ku ei peliä.
Sairaalassa sitte tutkittiin ja pissittiin kuppiin ja silleen. Hoitaja toivotti "Hölkyn kölkyn", kun toi vettä ja läkäri oli hirmu mukava kans. Mut ei miusta mitään vikaa löytyny ja lääkketki alko jo vaikuttaa. Diagnoosi siis omituisen pahat menkkakivut ja pilalle menny peli. Taksilla hotellille nukkumaan. Huokaus.

Erilainen lauantai-ilta taas.

Kirppiksiä, käppäilyä ja kahvittelua. Ja kylmä.

Lauantaina nukuttiin vähän pitempään, kuten lomalla kuuluu. Ja sitten taas liikenteeseen. Myöhäinen aamupala (omennapannari ja kuuma kaakao...) Hannun ja Kertun kahvilassa. Ei näkyny kyllä noitaa, eikä talo näyttäny syötävältä. Ja asiakkaina pelkkiä turisteja... Sitte vähän kirppistelyä. Waterloopleinin kuuluisalla hippikirppiksellä oli enimmäkseen samaa halparompetta kuin jokaikisellä maailman torilla. Lisäksi oli armeijan kamakojuja ja muutama hieno peltipurkkivalikoima. Mutta kuulemma miun pitää pysyä lestissäni vaan kotimaassa :D No juu, ehkä se ois ollut hölmöä roudata tyhjä vanha peltipurkki Suomeen saakka... Mutta nättejä ja edullisia olivat! Nieuwmarkt osottautui puolestaan ruokatoriksi odotettujen joulumarkkinoiden sijaan. Juustoja ois kyllä löytynyt ihania laatuja. Boorden Kaasia, eli vapaana kirmaavien ja ruohoa mutustavien iloisten lehmien maidosta tehtyä siis. Ja huom, pastoröimatonta. Ois ollu esim. kumina-Goudaa, valkotsipuli-Goudaa, pesto-Goudaa.... Joku syy miulla oli kun en ostanu, mut nyt jo harmittaa. Ois kai sen jotenkin saanut kestämään kotiin saakka! No mutta, sitte käytiin turistirysäpaikassa piffeillä, ku herra halus T-luupihvin. Pihvit oli ihan ok, mutta ei noihin tommosiin paikkoihin kyllä kande mennä... Kun parempaakin ois tarjolla. Shoppailukadun kautta hotelliin peiton alle päikkäreille taas!

Keikka

Melkweg on ihan loistava keikkapaikka. Ja hollantilaisten kanssa hyvä keikkailla. Baaritiskeillä ei nääs oo juurikaan jonoa... Tosin naista, jolla on kädessään iso tuoppi, katsotaan vähän kummasti :D Päästiin katsomaan lämppäävää Papa Roachia hyviltä paikoilta parvelta. Itse Stone Sourin keikkaa päädyttiin vähän harmittavasti kattomaan alakertaan. Ei siinä muuta, mut minä siellä maailman pisimmän kansan keskellä.... Mut näin! Corey oli siinä, ihan lähellä. Ja se lauloi ja hymyili ja jutteli. Ja sillä oli punanen parta. Ja ne soitti "Hesitaten"! ("A song we haven't played for a long time, so please help us with the words." Hah, olivat soittaaneet sen myös edellisenä iltana Saksassa... Mut ei kylläkään koko rundilla sitä ennen. ) Keikan aloitus oli pirun kova; Gone Soveirgn ja Absolute Zero putkeen. Ja sitte tuli ainaskin RU 486 ja 30/30/150 ja Bother. Voih, Bother. Niin ja myö laulettiin Coreylle Happy Birthday, ku hää 8. päivä täytti 39v. Kuvat on keikalta kyllä ihan kökköjä, keskityin vaan nauttimaan. Pakko, ihan pakko ostaa Rock the Beachiin liput, ni näkee uudestaan sitte kesäkuussa. Ja tässä välissä julkastaan sitte jo HoGaB vol. 2 :)))))

Herkkuja ja historiaa

Räntää, loskaa ja lisää räntää. Ja harmaata. Semmonen keli täällä tänään. No mut ei se mitään. Suunnattiin aamiaiselle Joordaniin. Mikähän kahvila olikaan, jossain siinä Damin lähistöllä. Kuuma kaakao ja Brie-toast. Nam. Sitten se historiaosuus. Anne Frankin talo. Noin 10 minuutin jonotus ja espanjalaislauman vanavedessä sisälle. Jos tarina on tuttu ja historia kiinnostaa, niin mielestäni käynti on ehdottomasti tuon 9 euron arvoinen. Kuumottava olla siellä ihan samassa pienessä sala-asunnossa, missä Anne-parka on perheineen piileksinyt niin pitkän aikaa ja unelmoinut tulevaisuudesta. Voi nyyh.

Noh mutta. Talolta kun lähdettiin, olikin jo lounaan vuoro. Bongattiin Dönerpaikka, jossa herra sanoikin iloisesti meille Kiitos ja Näkemiin. Oiskohan Multatulin patsaan läheisyydellä jotain tekemistä asian kanssa... No mut, hirrrrrween hyvän pita-falafelin hummuksella sain. Sieltä rännässä rämmittiin hotellille peiton alle lämmittelemään. Matkalta löytyi evääksi irtokarkkeja ja munkit. Toiselle Custardilla (mantelimassaa kai?) ja toiselle KIRSIKALLA. Omnom. Suunnitelma oli käydä nyt syömässä ennen keikkaa, mutta ku masut on ihan täynnä :D Noh, otetaan keikalla nesteytystä ja sen jälkeen sitte yöpalaa. Hurjaa kyllä. Ihan kohta pääsen hengittelemään samaa yrtti-ilmaa Coreyn kanssa!

Itsenäisyyspäivän illallinen

Ravintola Red, kannattaa ehdottomasti käydä, jos menu vaan suinkin passaa. Vaihtoehtoja on nimittäin kaksi. Joko syöt hummerin tai pihvin. Tällä kertaa extrana oli myös alkupalaoptio kaviaarille. Noh, Anssi nautiskeli siis talon leipää, kaviaaria ja shampanjaa alkuun, hummeria pääruuaksi. Miulla oli alkuun talon leipää ja shampanja alkuun ja sitten se pihvi Bearnaise-kastikkeella. En ole ikinä syönyt noin hyvää pihviä! Uskomattoman pehmeä maku, ja perusveitsi upposi lihaan kun sulaan voihin! Miulla ruokajuomana ollut Syrah oli myös ennenmaistamattoman hyvää. Ja sitten vielä jälkkäriksi kummallekin suklaakakku, jossa sisällä sulaa suklaata ja sinihomejuustoa. Ja pieni portviini. Aijaijai. Muutenkin tuo ravintola on mahtava. Sisustus on kokonaan vihreä, koristeltuna isoilla peileillä. Sisään pitää löytää hämärän nurkkaoven, suuren jalkalampun ja jättikokoisen viherkasvin takaa ;) Tunnelma oli lämmin ja valaistus hämärä. Siuspä kuvia ei o. Paitsi paikan kortista.

Turismikäppäilyä ja shoppailua.

Aamulla oli kiva herätä niin, että ikkunasta näkyi AURINKO. Että sitä kaveria onkin ollut ikävä! Käveltiin ensin ihmettelemään Museumpleinin Startrek-henkistä arkkitehtuuria. Sieltä sitten "joulumarkkinoiden" kautta (ihan perus tori) aamiaiselle kivaan pieneen ruskeaan kahvilaan. Hyvä kahvi ja croissant kinkulla ja juustolla. Nam. Jatkettiin matkaa väistellen fillareita ja luikastellen lumisilla kaduilla. Jossain kohtaa ikkunoiden mallinuket oli yllätävän vähäpukeisia ja liikkuvia... Löydettiin paikka, mistä näkee yhtä aikaa 15 siltaa (ite sain laskettua 13) ja jatkettiin sitte moikkaamaan Rembrandtia. Siitä vierestä sai kivasti liput lauantaiseen Ajaxin peliin :) Sitte vähä shoppailtiin. ISO Desigual-kauppa 30% season salella. O-ou. Nappasin heti yhden paidan, mieli olis tehnyt ostaa vaikka kuin monta! Aba löys meille taas reissuperinteeksi muodostunutta kanadöneriä ja sitte pyörittiin vähän CoffeeShopien, punaisten lyhtyjen ja turistien keskellä. Puiston kautta (hauva varasti puluilta leivän! :D) hotelliin päikkäreille. Nyt suunnitellaan itsenäisyyspäivän illallista. Tää on kyllä semmonen kaupunki missä ois kiva asua, aivan ihana! Jännästi New Yorkin kaltainen, mutta vaan paaaaaljon pienempi.